Kirjailijat
Mietelauseita kirjailijoilta. Kirjailijalla tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka luo kirjallisia teoksia, kuten kirjoja, romaaneja, novelleja, runoja, esseitä tai muita tekstejä. Kirjailijat ilmaisevat ajatuksiaan, tarinoitaan, tunteitaan ja näkemyksiään kirjoittamalla, ja heidän luomansa teokset voivat kattaa laajan kirjon aiheita ja tyylilajeja.
Tulit elämääni hiljaa hiipien. Arasti, ujosti, sanoillasi kosketit. Tulit sydämeeni varkain. Puolet veit, puolen annoit, täysikö olen nyt? Sydämeni sivuäänen sai. Sydän herkeämättä lyö, oli päivä tai yö.
Tee sitä mihin uskot. Usko siihen mitä teet. Tee, niin kuin parhaaksi näet. Älä usko mitä muut sanovat. Sano, mitä itse ajattelet. Ajattele itse. Uskoon kuuluu epäily. Uskoon kuuluu rohkeus. Pahinta uskossa on sokeus. Rohkea uskaltaa epäillä, eikä näe niiden välillä pienintäkään ristiriitaa.
Runous on puhetta selkeimmillään ja parhaimmillaan. Kuinka eduskunnassa kansa voisi selvitä ilman kunnollista puhetta? Se, kuinka asia ihmisille ilmaistaan, on valtaa.
Rakkaus on vaativa brändi; se hylkii vääryyttä, viekkautta ja valhetta. Rakkaus on siitä hankala matkakumppani, että sitä ei voi pettää kertaakaan, saamatta elämänpituista arpea. Mutta mittarina se on mainio missä tahansa kulkeekin ja mitä tekeekin: Rakkautensa kokoinen jokainen on.
Sitoutua niin lujasti että muuttuu pohjattomaksi. Puristaa niin lujasti että muuttuu rajattomaksi. Rakastaa niin mielettömästi ettei mikään enää ole vailla merkitystä.
Jos sinä olet omenapuu tahdon minä olla omena
Jos sinä sytyt tuleen tahdon minä olla vesi tai herkästi syttyvä aine
Jos sinä hukut tahdon minä olla pohja tai virta
Jos sinä katsot kauas tahdon minä olla etäinen piste
Jos sinä suljet luomesi tahdon minä olla äkillinen pimeys
Millään kirjaimin ei elämää voi kirjoittaa yhtä kauniisti kuin noilla viivoilla, rypyillä sinun kasvoillasi.
Minä olen äiti ja äidinrakkauteni on ylitsevuotavaista, mutta minä alan olla myös pahasti rasittunut äiti.
Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi.
Omistaminen merkitsee vain huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan.
Näin synkkä en ole ollut pitkiin, pitkiin aikoihin. Tietenkin suuren juhlan jälkeen tuntuu aina jollakin tavoin surulliselta – mutta tämä on jotakin muuta.
— Nuuskamuikkunen, Tove Jansson
Ajattelen juuri parhaillaan revontulia. Ei voi tietää ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain. Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi
Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
Eihän sitä aina voi olla ystävällinen ja seurallinen. Ei yksinkertaisesti ehdi.
— Nuuskamuikkunen, Tove Jansson
Minä tulen milloin minulle sopii. Ehkä en tule ollenkaan, ehkä menen aivan toiselle suunnalle.
— Nuuskamuikkunen, Tove Jansson