Muut
Lisää:
Iloisia ja ihania, Kirjat ja lukeminen, Lyhyet, Matkustaminen, Musiikki, Pitkät, Sekalaiset, Ulkonäkö
Eros on alkuunpaneva voima – mutta ei kaikkivoipa ikiliikkuja. Puutarha vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Sen, joka tahtoo nauttia sen tuoksuista ja väriloistosta, on säännöllisesti kasteltava kukat – ja kitkettävä rikkaruohot.
Jos rahanhimo on politiikan yleisin kompastuskivi, vallanhimo on politiikan ominaisin kompastuskivi. Mitä tarkoitan tällä? Sitä, että erityisesti poliitikot joutuvat kamppailemaan vallanhalun myrkkyä vastaan. Se vaivaa manikyristiä vähemmän. Se vaivaa opettajaa enemmän kuin manikyristiä.
Joidenkin mielestä yksityisasiat eivät kuulu politiikkaan. Itse en ole koskaan tällaista logiikkaa ymmärtänyt. Kaksoiselämä kaatuu sisäiseen mahdottomuuteensa… Poliitikko, joka ei saa seksiviettiään kuriin, antaa itsestään epäluotettavan ja epästabiilin kuvan.
Poliitikon suhde neljään perushyvään: rahaan, valtaan, maineeseen ja seksiin (nautintoihin). Jos poliitikon kiintymys näihin vääristyy, hän on hyvää vauhtia matkalla kohti kunniatonta loppua.
Mikä tappaa eniten poliitikkoja maailmassa? Vaikka vallankahvasta pidetään kiinni hautaan asti, vastaus ei ole vanhuus. Kyse on sisäisestä salamurhaajasta: vääränlaisesta kiintymyksestä rahaan, valtaan, maineeseen ja seksiin, jotka itsessään ovat hyviä asioita.
Lukemisen himo on älykön valeasuun pukeunutta laiskuutta. Se preferoi päätöntä ja pintapuolista pänttäämistä omien pohdiskelujen ja ponnistujen sijaan.
Jos rakastelemisen ’puute’ on antiseksuaalista ruumisvastaisuutta, sen ’ylilyönti’ on irstailevaa perverssiyttä. Rakasteleminen on kuitenkin jotain elämää suurempaa ja kaunista. Hyveihminen ei ole seksinvihaaja eikä limanuljaska vaan rakastaja.
Kaikki on mahdollista. Niin, paitsi se mikä ei ole. Moni asia on mahdotonta. Ja sellaisena pysyykin, vaikka pohdintaa ohjaisi toiveikas ponnekkuus ja kehitykseen sijoitettaisiin rajaton määrä verta, hikeä ja kyyneleitä.
Kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa – kaikki epätodet latteudet ovat vahingollisia, myös tämä. Se on romanttista retoriikkaa, joka saattaa hymyilyttää, mutta ei Boko Haramin uhreja eikä Henry VIII:n vaimoja.
Hyveellisestä johtajasta tulee mieleen joku pehmo. Unohdetaan, että hyve tulee latinan sanasta virtus, joka merkitsi ’voimaa’ ja ’valtaa’. Kyseessä on hyvä luonteenpiirre, ihmispersoonan dynaaminen voima, joka näkyy teoissa. Suomen sanalla virtuoosi on jo huomattavasti parempi klangi, vaikka se tarkoittaakin jotain aivan muuta (’supertaitava’). Pahe, joka kuulostaa jopa seksikkäämmältä kuin hyve, on hyveen vastakohta: ihmisen energiaa ja toimintakykyä surkastuttava huono luonteenpiirre tai taipumus.
Marttyyri. Haukkumasana, samassa kategoriassa fanaatikon ja fundamentalistin kanssa. Tosiasiassa itsesäälissä rypevä kristitty ja itsemurhapommittaja ovat yhtä kaukana sellaisesta aidosta marttyyriudesta, joka ansaitsee kiitoksen ja arvostuksen.
Pehmeät arvot. Kuka yritysjohtaja niitä nyt haluaisi, kun tarjolla on koviakin arvoja? Kunnes pehmeiden arvojen tosimerkitys ymmärretään jälleen tai kunnes keksitään parempi ilmaus, meidän on sanottava: Pehmeät arvot ovat kovia arvoja.
Päätöksenteon kolme vaihetta – tiedon kartoittaminen, harkinta ja lopullinen päätös – vaativat aikaa, rauhoittumista. On vaikea keskittyä johtajan päätyöhön eli ajatustyöhön, jos pääkopan ovat vallanneet kurittomat ajatukset ja mielikuvat.
Mikään ei ole kiellettyä, mitään ei tarvitse odottaa, ja kun ei tarvitse odottaa, ei tarvitse kuvitellakaan. Elämä kuihtuu mielihyvän etsimiseksi ja kun mieliteko on tyydytetty, kaikki tuntuu entistä tylsemmältä.
Kypsyys, joka tulee yksinkertaisesti vanhemmuudesta ja lasten elämään osallistumisesta – eli kovasta työstä ja velvollisuuksista – on mahtava voimavara johtajalle, joka on etevä työssään. Nuoret hyökkäävät ja pakonomaisesti voittoa tavoittelevat miehet eivät täytä vakavasti otettavien yritysten kestävän inhimillisen pääoman kriteereitä. Johtamiseen tarvitaan luottamusta, kulttuuritietämystä ja aitoa ihmisten välistä kunnioitusta.