Rakkaus
Rakkaus on vaativa brändi; se hylkii vääryyttä, viekkautta ja valhetta. Rakkaus on siitä hankala matkakumppani, että sitä ei voi pettää kertaakaan, saamatta elämänpituista arpea. Mutta mittarina se on mainio missä tahansa kulkeekin ja mitä tekeekin: Rakkautensa kokoinen jokainen on.
Sitoutua niin lujasti että muuttuu pohjattomaksi. Puristaa niin lujasti että muuttuu rajattomaksi. Rakastaa niin mielettömästi ettei mikään enää ole vailla merkitystä.
Jos sinä olet omenapuu tahdon minä olla omena Jos sinä sytyt tuleen tahdon minä olla vesi tai herkästi syttyvä aine Jos sinä hukut tahdon minä olla pohja tai virta Jos sinä katsot kauas tahdon minä olla etäinen piste Jos sinä suljet luomesi tahdon minä olla äkillinen pimeys
Nyt lohdutamme toisiamme, emme koskaan enää pelkää.
Naimisissa on kauhean hauska olla.
Rakkaus tyhmentää.
Tiedättekö eron ensimmäisen ja viimeisen rakkauden välillä? Ensimmäistä rakkautta luulee aina viimeiseksi, ja viimeistä ensimmäiseksi...
Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa?
Hän ajatteli miten kiihkeästi hän rakasti kaikkea, metsää ja merta, sadetta ja tuulta, auringonpaistetta ja ruohoa ja sammalta, ja miten mahdotonta olisi elää ilman niitä.
Jos tietäisin hänen tietävän, että minä kiipeän näiden vuorten yli hänen takiaan, niin silloin minä voisin kiivetä.
Eihän meidän tarvitse leikkiä, että sinä olisit ihanan kaunis, kun sinä olet kaunis oikeastikin.
Jos pidät minusta lupaat poimia minulle kaikki tuikkivat tähdet tummalta taivaankannelta. Jos pidät minusta oikein paljon lupaat noutaa minulle hopeisen kuun taivaalta. Mutta jos rakastat minua et tee turhia lupauksia.