Uncategorized
Ihminen on rationaalinen eläin joka menettää malttinsa aina kun hänen pitäisi toimia järkevästi.
Säilytä rakkaasi sydämessäsi. Ilman sitä elämä on kuin puutarha ilman aurinkoa, kun kukat ovat kuolleet. Tietoituus siitä, että rakastaa ja siitä, että on rakastettu, tuo elämään lämpöä ja rikkautta, jota mikään muu ei voi tuoda.
Jotkut asiat ovat niin kalliita että minulla ei ole niihin varaa paitsi silloin kun olen veloissa.
Jos omistamisessa olisi nautintoja voisimme sietää sitä mutta sen velvollisuudet tekevät siitä sietämättömän. Rikkauksien mielenkiinnon takia meidän pitää päästä siitä eroon.
Se mitä luet silloin kun sinun ei tarvitse lukea määrää sen mikä sinusta tulee kun et voi sille mitään.
Minuus on lopullinen mysteeri. Kun ihminen on onnistunut punnitsemaan auringon, mittaamaan kuun kulun ja kartoittamaan seitsemät taivaat tähti tähdeltä, jää silti vielä jäljelle oma minuus.
Kuka tahansa voi osoittaa myötätuntoa kärsivälle ystävälle, mutta vaaditaan todella hienoa luonnetta tuntemaan sympatiaa ystävän menestyksen edessä.
Ihmisen todellinen täydellisyys ei ole siinä mitä hänellä on, vaan siinä mitä hän on. Minkään ei pitäisi tehdä ihmiselle harmia kuin hän itse. Minkään ei pitäisi riistää ihmistä ollenkaan. Ihmisellä on se mitä hänessä on. Kaiken ulkopuolisen pitäisi olla merkityksetöntä.
Ihminen harmittelee pahimpien tapojensa menettämistä, ehkäpä juuri eniten. Ne ovat niin merkittävä osa ihmisen persoonallisuutta.
Vastoinkäymiset voi hoitaa, sillä ne ovat pelkkiä onnettomuuksia ja tulevat ulkopuolelta. Mutta kärsiä omien vikojensa vuoksi – siinä on elämän kirvely.
Ihmiskunta ottaa itsensä liian vakavasti. Se on maailman perisynti. Jos luolaihminen olisi tiennyt kuinka nauraa, historia olisi ollut erilainen.