Jouni Luukkala
Rakkaus on välillä ruusuilla tanssimista, mutta ruusuissa on piikkejä, jotka satuttavat. Rakkaimmat ihmiset aiheuttavat meille myös suurimman tuskan, koska myötäelämme heitä heidän huonoinakin päivinä. Kun heillä on huolia ja murheita. Rakkaus ei kestä ikuisesti, ellei sitä ruokita: elinvoimainen parisuhde perustuu rakastaviin tekoihin.
Kukoistavan parisuhteen tunnusmerkkejä ovat luottamus ja intohimo. Tasapainoisesta suhteessa kumppani koetaan sekä hyväksi arki-ihmiseksi – luottamus – että hauskaksi, villiksi ja estottomaksi viikonloppuihmiseksi – intohimo. Arjen ja tylsien hetkien kestäminen parisuhteessa vaatii rutiininsietoa ja intohimon ylläpitäminen päinvastaisia henkisiä ominaisuuksia kummaltakin osapuolelta: luovuutta ja leikkimieltä, kun sen aika on. Taitoa vaihtaa mieli eri asentoon tilanteen mukaan.
Itsetuntemus on tunneälyn perusta. Itsemme hyvin tuntevana tiedostamme, että meissä on harjaantuneita osa-alueita, mutta myös kehittymistä kaipaavia alueita, hyviä ja huonoja puolia. Rakastamme toisiamme vammoillamme ja vahvuuksillamme.
Meillä on noin 50 sanaa, joilla kuvaamme tunteitamme – tunteita, jotka pohjaavat perustunteisiin, joita on kuusi ja joista viisi on kielteistä. Niiden tehtävänä on viedä elämäämme eteenpäin turvallisella ja mieluisalla tavalla. Ihminen näyttää olevan pohjimmiltaan huoli- ja murhekeskeinen – turvallisuushakuinen. Olemme sitä kenties 80-prosenttisesti. Jos näin on, niin miksi taistella tuulimyllyjä vastaan; ollaan rennosti huolestuneita vastakohtana näennäismyönteisyydelle. Ei näytellä parisuhteessa ollessamme iloisempaa kuin olemme. Roolin vetäminen käy raskaaksi, omana itsenä oleminen on vapauttavaa.
Kukoistavassa parisuhteessa olevilla on hyvä itsetuntemus ja he ovat avoimia. Itsensä tunteva tietää vahvuutensa ja kehittymistä kaipaavat alueensa sekä sen, mitä odottaa ja toivoo parisuhteeltaan. Hän on lisäksi realistinen odotuksissaan. Kukoistavassa parisuhteessa olevat ovat avoimia, he päästävät toisensa lähelle itseään. Se edellyttää keskinäistä luottamusta, koska avoimena ollessaan ihminen on herkässä ja haavoittuvassa mielentilassa. Paradoksaalisesti ihminen on vahvin silloin, kun hän on haavoittuvin.
Nykyään ei enää riitä parisuhteen jatkuvuuden takaajaksi tiettyjen negatiivisten ominaisuuksien puuttuminen: Minulla on sitten hyvä puoliso. Hän ei lyö, liiemmin ryyppää eikä käy vieraissa. Toki nämäkin ovat hyviä ominaisuuksia, mutta eivät modernille naiselle ja miehelle riittäviä. Meidän tulee yltää myös positiivisiin rakkauden tekoihin sen lisäksi, että edellä mainitulla tavalla vältämme negatiivista käyttäytymistä.