Maaret Kallio
Parasta mitä itse voit tuoda vuorovaikutukseen paikalle, on aito itsesi ja voimallinen kiinnostuksesi. Kun uskallat katsoa peiliin omaa tapaasi vaikuttaa toisiin, voit myös harjoitella muuta. Voit valita pelkojesi ja jännittämisesi sanoittamisen, voit tarjota silmiin katsomisen, hymyn ja rauhoittavan olemuksesi.
Jokainen meistä voi omalla käytöksellään, omilla kasvoillaan ja sanoillaan ilmentää ja luoda vuorovaikutuksessa hyvyyttä, turvallisuutta, ja inhimillisyyttä. Tunteitaan näyttävä, sanoittava ja toiseen ihmiseen keskittyvä ihminen koetaan turvallisemmaksi ja aseettomammaksi, mikä edesauttaa vuorovaikutuksen sujumista ja rohkaisee toista antautumaan aidommin kohtaamiselle.
Keskeistä hyvässä ihmissuhteessa ei ole yhteyden katkeamattomuus, vaan kyky korjata reistailevaa yhteyttä.
Hyvää ja läheistä suhdetta ei suinkaan määrittele riitojen tai kriisien puuttumattomuus, vaan se, miten niitä osataan yhdessä käsitellä ja korjata.
Ihminen hahmottaa edessä olevan jyrkänteen konkreettisesti pienempänä, kun hän hahmottaa sitä toinen ihminen rinnallaan verrattuna siihen, miten hän kokee sen yksin arvioidessaan.
Yksinpärjäävä kovuus ei kuulu ihmisluontoon, vaan on opittu suoja poistorjutulta yhteydeltä ja liittymisen kieltämiseltä. Kun yhteyttä toiseen ei voi saada, ihminen joko muokkaa itseään jopa epätervein tavoin sen saavuttaakseen tai alkaa kieltää yhteyden kaipuun itsessään.
Tasapainoisessa aikuisten välisessä ihmissuhteessa vuorovaikutuskuviot ovat liikkuvia: voi olla itse sekä hoivan antaja että hoivan saaja. Voi olla sekä rohkaisija että avuntarvitsija. Vuorovaikutuksessa olemista harjoitellaan läpi elämän.
Rakkauden vaalimista läheisissä ihmissuhteissaan voi siis suureellisesti, mutta aivan realistisesti, kutsua jopa maailman parantamiseksi.
Hyvän suhteen eteen on nähtävä sitkeästi ja työtä pelkäämättömästi vaivaa, aikaa ja syventymistä. Ihminen oppii yhteyden saamisen ja viisaan riippuvuuden säännöt tärkeimmissä ihmissuhteissaan ja siksi herkästi toistaa niin hyvässä kuin pahassa suhteessa olemisen taitojaan tai taitamattomuuttaan.
Taito hakeutua toisen ihmisen turvaan ei ole heikkouden tai kyvyttömyyden merkki, vaan ennemminkin merkki itsenäisyydestä, kyvystä olla haavoittuva ja elää aidosti syvää elämää kaikkine tunteineen.
Ihmiselämään kuuluvat myös synkät sävyt, vaikeat vaiheet ja tukalat tunteet. Joka näitä kaihtaa, tulee kaihtaneeksi samalla koko ihmisyyttä ja rehellistä, aitoa elämää.
Onnittele siis itseäsi päivänä, jona osasit hellittää, pelätä, luovuttaa tai kiehua kiukusta. Onnittele itseäsi elämästäsi, joka saa olla elämän makuinen. Onnittelen taidosta uskaltaa olla kokonaisesti elämässä, vaikka se ajoittain tekee kipeääkin.
Tunteitaan ei voi turruttaa valikoivasti. Jos mieli hyvältä tuntuvaa elämää, on uskallettava taipua myös kärsimyksen ja kivun kohtaamiselle.
Keskityimme liian usein kiillottamaan pintaa silloin, kun tulisi vain rauhassa avata roskakori sisältöinen.