Menetys
Meidän päiviemme ihmiset tuhlaavat liian paljon aikaa kuunnellessaan toisten ihmisten puheita ja ajatuksia. He tekisivät viisaammin, jos soisivat itselleen enemmän rauhaa omien ajatustensa kuuntelemiseen. Tietoa me voimme oppia toisilta, viisaus meidän on opittava itseltämme.
Pienen enkelin siipien alla,
on minun aina hyvä olla.
Siellä olen turvassa,
Kaikilta maailman murheilta.
Pienen enkelin sylissä,
pilven reunalla katselen.
Olen rauhassa ikuisessa,
kanssa pienen enkelin.
Kuolema hymyilee meille kaikille. Ainoa asia mitä voimme tehdä, on hymyillä takaisin.
Kuolema ei ole mitään. Sillä mikä meissä lakkaa olemasta, sitä emme tunne. Ja mitä emme kykene tuntemaan, ei ole meille mitään.
— Epikuros
Ystäväni, ne jotka etsivät yhtaikaa myrskyä ja rauhaa, eivät löydä perille kulkematta käsi kädessä miten kaukana toisistaan kulkevatkaan.
Vaikeinta on vapaus. Ottaa aavistettu perhonen kiinni, vahingoittamatta. Ja raaskia päästää irti.
Kun istun sinun vierellesi en kysy enkä vastaa, sillä tiedät jo että pisaraakaan ei puutu. Olen kotona, riisun saappaani, olen pilven painoinen.
Tämä orava muuttuu vähitellen maaksi. Ja myöhemmin hänestä kasvaa puu, jossa muut oravat hyppelevät. Onko se niin surullista?
Surulla on rajansa, pelolla ei. Ihminen näet suree sitä minkä tietää tapahtuneen, mutta pelkää sitä mikä saattaa tapahtua.
— Plinius