Elämän surut
Mietelauseista elämän surullisesta puolesta.
Lisää:
Epäonnistuminen, Hautajaiset, Kateellisuus, Kuolema, Masennus, Menetys, Murheet, Pelko ja pelkääminen, Sairaus ja sairastaminen, Vaikeudet, Viha ja vihaisuus, Yksinäisyys
Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on.
Ihmiset katsovat oikeudekseen vastata pahaan pahalla – ja ellei se käy päinsä, heistä tuntuu että heiltä on riistetty vapaus.
Kuka tahansa osaa suuttua. Se on helppoa. Mutta osata olla oikealla tavalla sopivasti vihainen oikeasta asiasta oikealle henkilölle, siinä on taito.
Tyrannit ympäröivät itsensä alhaisilla miehillä, koska pitävät imartelusta. Yksikään jalo ja avarakatseinen mies ei heitä suostuisi imartelemaan.
Ystäväni, ne jotka etsivät yhtaikaa myrskyä ja rauhaa, eivät löydä perille kulkematta käsi kädessä miten kaukana toisistaan kulkevatkaan.
Vaikeinta on vapaus. Ottaa aavistettu perhonen kiinni, vahingoittamatta. Ja raaskia päästää irti.
Jos petoja ryhdytään tosissaan hävittämään maan päältä varattakoon ensimmäinen nuoli pelkoa varten.
Kun istun sinun vierellesi en kysy enkä vastaa, sillä tiedät jo että pisaraakaan ei puutu. Olen kotona, riisun saappaani, olen pilven painoinen.
Jokaisesta heikosta kohdastasi ole kiitollinen: yhä on muurissa aukko pahan lähteä ja hyvän tulla.
Mitä pelolle voi tehdä? Pelon voi ottaa syliin, hyväillä, tuudittaa uneen. Sitä pelko pelkää, syliin ottamista.
Joka ei koskaan putoa raiteilta ja mene rikki jatkaa aina samaa rataa ja on turvassa suurelta murheelta ja suurelta onnelta.
Tuleeko tänäänkin yhtä pimeää ulos, kuin Vilijonkan ajatuksissa on päivisin?
Hänellä oli suuri suku ja paljon tuttavia, katsos, tuttavia voi olla kuinka paljon tahansa, vaikka ei olekaan yhtään ystävää.
— Nuuskamuikkunen, Tove Jansson