Naiset eivät niinkään rakastu kovaan sankariin…
Kirjoittanut: Bianca Jagger
Kategoriat: Ihmisuhteet, Kirjoittajat, Rakkaus, Ryhmät, Teemat
Tagit:
Kun uudenvuoden yönä kello lyö kaksitoista, tunnemme selvän selvästi, että jotakin vanhaa, aikansa elänyttä, hautaan tuomittua jää ainiaaksi jälkeemme, jotakin uutta, avartavaa, elontoivoista avautuu eteemme.
Kypsyys, joka tulee yksinkertaisesti vanhemmuudesta ja lasten elämään osallistumisesta – eli kovasta työstä ja velvollisuuksista – on mahtava voimavara johtajalle, joka on etevä työssään. Nuoret hyökkäävät ja pakonomaisesti voittoa tavoittelevat miehet eivät täytä vakavasti otettavien yritysten kestävän inhimillisen pääoman kriteereitä. Johtamiseen tarvitaan luottamusta, kulttuuritietämystä ja aitoa ihmisten välistä kunnioitusta.
Jos emme itse siedä totuudellisuuden kohtaamiseen liittyvää kipua, niin kuinka voimme odottaa sitä sitten [muilta]. Vain se voi opastaa, joka kulkee edellä.
Kaikkeen todelliseen kasvuun liittyy nöyryys. Niinpä inhimillinen kasvu ei olekaan suuremmaksi kasvamista, vaan pienemmäksi. Se on omaan keskeneräisyyteen tutustumista ja sitä, että oppii antamaan itselleen anteeksi - siis rakastamaan itseään.
Raavas mies ei kavereilleen hempeile, siis jätetään akoille hommat ne. Voinhan kuitenkin kaveria morjestaa ja hyvää päivää toivottaa.
Niin on nyt elämäni päivä. Mihin vertaan sen? Se on juhlapäivän tyyni, himmeä ilta kaukana, metsäisellä hyvänhajuisella vuorella, jossa haudan hiljaisuus hengittää; mutta lännen reunalla väikkyy tulinen punerrus, ennustaen uutta päivää, joka illaksi käy.
Katso!
Katso mistä mietelauseista käyttäjät tykkäävät