Jokaisen talven sydämessä on väräjävä kevät…
Kirjoittanut: Kahlil Gibran
Kategoriat: Elämän ilot, Kevät, Lyhyet, Muut, Teemat, Toivo, Vuodenajat
Tagit:
Tahdotko nähdä ihmeen kauniin kuvan, kun äiti ja lapsi istuvat portailla tuvan? Mitäpä lapsen kuiskaavan luulet, noin kun on kirkas sen katse ja hymyssä huulet? Sanaan siihen liittyy kaikki, mi hyvää, kaikki mi maassa on kaunista, tunnetta syvää. Oi, oppinut yhden sanan on vasta, sitä ei lakkaa kyyhkynen kujertamasta. Äiti, oi, äiti, maailman kaunein sana – se sointuu kuin ihana sävel lapsen lausumana.
Mitä silmät ei nää sen sydän ymmärtää jossakin kaipaus hellittää ehkä tänään, ehkä tänään joku löytää taivaan.
Jo kahdeksanneljättä vuotta, ja poikana hulluan vielä! Olis aika jo mieheksi tulla, varovaiseksi ja viisaaks’ kuin muutkin!
Minä olen äiti ja äidinrakkauteni on ylitsevuotavaista, mutta minä alan olla myös pahasti rasittunut äiti.
Katso!
Katso mistä mietelauseista käyttäjät tykkäävät