Syntymäpäivät
Mietelauseita syntymäpäiväsankarille.
Sanotaan, että laatumme muuttuu joka seitsemäs vuosi. Tapahtukoon muutos kohti parempaa, maun jalostamiseksi.
Aika mennyt mennyttä, minä menneen mukana, hyvästi siis nuoruus yli-ikäinen, btervetullut harmaa ohimoilla.
Onpa hienoa että kenenkään ei tarvitse odottaa hetkeäkään voidakseen alkaa tehdä maailmasta parempaa.
Oi mikä ikä: kolmekymmentä vuotta. Se on saaliini ajasta. Vaviskaa vastaansyöksyvät vuodet. Ohitse ette pääse.
Kun vanhenet, huomaat että sinulla on kaksi kättä, toinen itsesi auttamiseen ja toinen muiden auttamiseen.
Kuin kesän lempeä sade, niin vuotakoon onni ja rauha sinulle ja viimein Jumalan kunnian loiste!
Mutta ylistetty ollos, päivä
koska elon kalleuden sain.
Soma päivä, kaunis kultapaiste,
terveiseni sulle lähetän.
Niin on nyt elämäni päivä. Mihin vertaan sen? Se on juhlapäivän tyyni, himmeä ilta kaukana, metsäisellä hyvänhajuisella vuorella, jossa haudan hiljaisuus hengittää; mutta lännen reunalla väikkyy tulinen punerrus, ennustaen uutta päivää, joka illaksi käy.
Niinpä päivät nousee, laskee, vuosi vuoden jälessä, siirtyy pois, siirtyvät viimein vuosikymmenetkin.
Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi.
Näin synkkä en ole ollut pitkiin, pitkiin aikoihin. Tietenkin suuren juhlan jälkeen tuntuu aina jollakin tavoin surulliselta – mutta tämä on jotakin muuta.
— Nuuskamuikkunen, Tove Jansson
Täytyy pitää kiirettä, että ennättää elää, minulla on mennyt niin kovin paljon aikaa hukkaan!
Minä en poimi kukkasia enkä lahjoita kenellekään suklaarasioita. Minä popsin suklaat itse!